- Muistelen miltä hän maistui. Niin lämpimältä ja samalla suolaiselta. Hän oli ainutlaatuinen.
- Tiedän, rakas.
- Kunpa hän olisi suostunut muuttumaan!
- Se ei olisi ollut enää sama. Tiedät mitä verelle tapahtuu kun muutumme.
- Tiedän. Minä vain kaipaan häntä kaikkien näiden vuosisatojen jälkeenkin.
Tämä pieni vampyyriteemainen tuokiokuva on ensimmäinen kokeiluni Pakinaperjantain haasteeksi.
Kekeile vaan lisää ja muitakin teemoja :)
VastaaPoistaAion kyllä niin tehdäkin. Viime aikoina on vain pitänyt kirjoittamisessa taukoa kun neulonta on vienyt mukanaan.
Poista