Amiraaliperhonen - luovan kirjoittamisen kurssin harjoitustyö

Amiraaliperhonen

Antti istui mustalla nahkatuolilla ja nojasi punaisen taulutietokoneen toisen jalan päälle ristittyyn polveensa.

Lentokone kiihdytti kaukana kiitotiellä. Moottorit jylisivät. Nokka kohosi kohti taivasta.

Lentokentän automaatista sai seisonutta kahvia.

Antti hörppäsi pahvimukista ja irvisti. Hän käytti hipaisunäyttöä tottunein sormin.

Amiraaliperhonen, vanessa atalanta. Muuttaa pohjoiseen keväisin. Lisääntyy, ja seuraava sukupolvi muuttaa takaisin etelään.

Millaista on elää perhosena? Lentää hetken, lisääntyä ja kuolla?

Pariisiin matkustavia kuulutettiin. Antti sulki taulutietokoneen, pakkasi sen olkalaukkuunsa, ja nousi tuolilta. Ruudulliset tennarit, kuluneet farkut, Che Guevara T-paidan rinnuksessa, lippis sotkuisten hiusten peittona. Nuori mies ensimmäistä kertaa lentokoneessa ilman vanhempia.

Ei Anttia pelottanut. Hän osasi kieliä, toisin kuin vanhempansa. Pääsisi näkemään kaikki paikat, joita oli elokuvissa ihaillut. Montmartre, vanhat metroasemat, hautausmaat.

Rinkan hän oli pakannut täyteen, sulkenut suojapussin sisään, eikä ollut lainkaan huolissaan, löytäisikö se tiensä samaan koneeseen.

Perillä Antti matkusti metrolla pohjoiselle rautatieasemalle, suunnisti sieltä Googlen kartan avulla retkeilymajaan, ja varasi itselleen vuoteen makuusalista.

Retkeilymajan yhteiskeittiön suuren pöydän ääressä istui aamulla nuori nainen.

Christine oli kotoisin Lyonista. Heilautti pitkää palmikkoaan ja nauroi niin, että etuhampaat näkyivät. Kuunteli iPodista, miten Les Fatals Picards lauloi työttömyyspäivärahasta ja sarkastisesti julisti ”paskat, äänestän oikeistoa”.

He kipusivat Montmartren kukkulalle, etsivät syrjäisen penkin. Söivät patonkia ja juustoa. Joivat halpaa pöytäviiniä, kunnes olivat kylläisiä ja kevyessä humalassa.

Christine riisui alushousunsa ja istui hajareisin Antin syliin. Rakastelu maistui hyvältä. Sillä tavoin, ulkona, ilman kondomia.

Tuuli puhalsi kevyesti kukkulan yli. Saarnet, haavat, tammet ja pyökit havisivat. Mahla tuoksui makealta. Elämä kesti sekunnin kerrallaan. Viini värjäsi suupielet purppuraisiksi.

He nautiskelivat toisistaan, kunnes molempien täytyi palata kotiin.

Christine astui junaan Montparnassen asemalla. Antti lensi Helsinkiin.

Lentokentällä hän joutui juoksemaan ehtiäkseen bussiin.

Terminaalin edessä taksi kiihdytti. Moottori ulvahti. Kuski tarvitsi jokaisen euron. Perheen omakotitalosta oli velkaa kaksisataatuhatta.

Taulutietokone rasahti rikki osuessaan asfalttiin. Amiraaliperhonen katosi bittiavaruuteen.