Lohipasta

Parhaat pastat jatko-osa on lohipasta.:)

Paista uunissa kirjolohifile.
Keitä pasta & valuta lävikössä kun kypsää.
Pastan kiehuessa tee kastike: paistettu lohifile palasiksi, 2 dl (1 purkki) kermaa, 1 purkki fetakuutioita (= salaattijuustoa).
Sekoita pasta ja kastike keskenään.
Annostele lautasille ja ripottele päälle parmesaaniraastetta.

Lohipasta ei tarvitse lisättyjä mausteita, koska se on itsessään maukas. Feta ja parmesaani tuovat suolaisuutta ja makua, ylimääräistä suolaa ei tarvita.

Kerroin Alkon myyjälle, millaista pastaa olin tekemässä, ja häneltä löytyi edullinen suositus, joka toimii hyvin: italialainen punaviini Barone Montalto.

Jälkiruokana meillä on ollut pari palaa valkosuklaata & pieni espresso. Sen vaihtoehtona voisi olla hedelmäsalaatti:

(kaksi annosta)
puolita ja siivuta banaani kahteen kuppiin
puolita ja lohko päärynä samoin
lohko päälle vesimelonia sopivasti
heitä vielä mukaan viinirypäleitä

Hedelmäsalaatin voi koristella strösseleillä, jos haluaa.

Tomaatti-vuohenjuustopatonki

Kaksi romaania valmiina, uusia suunnitelmia, luonnoksia, jne. mutta nyt olen jo jonkin aikaa pitänyt lomaa kirjoittamisesta. Taustatyötä on nyt luvassa, kirjoituskurssi ja jatkoa ylipäänsä. Yritän yhdistää molemmat tarinat isommaksi kokonaisuudeksi - katsotaan miten onnistuu.:)

Vaikuttaa siltä, että olen kärsinyt vitamiinien/hivenaineiden puutteesta. Aloitin monivitamiinitablettien napsimisen ja äkkiä piristyin huomattavasti. Suonenvedotkin hellittivät. Todennäköisesti kaikkeen on syynä kortisoni ja allergiat.

Tällaisia patonkeja meillä syödään usein. Patonki on esipaistettuja, eli se pitää paistaa uunissa ensin. Puolikas vuohenjuustopötköä siivutettuna yhden tomaatin kaveriksi. Pohjalla on auringonkukkaöljyä. Voisi tähän lisätä vaikka tuoretta basilikaa, jos haluaa.

Munaton pannukakku ja pullavinkki

Koska kananmuna on tuntunut aiheuttavan lieviä allergiaoireita, päätin kokeilla pannukakun tekemistä käyttäen korvikkeena banaania. Meillä on tehty lettuja perheessä niin kauan kuin muistan. Itse olen oppinut taidon lapsuuden mokailujen jälkeen, joten ohje on mitoitukseltaan jälleen hieman epämääräinen. Insinööritaloudessa kuulemma mitataan leipomusaineet tarkalla vaa'alla ja Jussikin on vitsaillut tavastani annostella kaikkea "ton verran". Mutta minä en olekaan insinööri.;)

Pannaritaikina on sama kuin lettutaikina, mutta rakenteeltaan paksumpi. Paistoimme sen syvällä uunipellillä leivinpaperin päällä. Banaani toimi sitkon antajana hyvin, joten ainakin pieniä lettuja uskaltaisin kyllä kokeilla tehdä tästä. Maku tuli tosin vahvasti läpi, joten siihen pitää ensin tottua. Pahaa pannarista ei missään nimessä tullut, erilaista vain. Ja se vaatii mielestäni makeutusta päälle enemmän kuin käytin. Kuvassa omenasosetta.

Käytin viittä banaania, mutta seuraavaksi testaisin neljällä. Paloittelin ne ja soseutin sauvasekoittimella. Taikinaan tulee siten:

4-5 soseutettua banaania
1 l maitoa (rasvaton ei mielestäni sovi leivontaan, joten kevyttä tai kulutusmaitoa)
hieman sokeria ja suolaa
vehnäjauhoa (sen verran, että sekoittaessa tuntuu hieman reilummin vastusta, jos teet pannarin - lettuja tehdessä vastusta pitää tuntua kevyesti)

Saman taikinan saat tehtyä tavalliseksi käyttämällä saman verran kananmunia kuin tässä on banaaneja. Tavallisen lettutaikinan on hyvä antaa seisoa jonkin aikaa, eikä haittaa, vaikka se jäisi yöksi jääkaappiin. Tätä en muistaakseni seisottanut kovin pitkään, mutta meillä olikin nälkä.

Pahoittelut kännykkäkameran surkeasta kuvanlaadusta!

Ps. Pullataikina ei tarvitse munaa lainkaan, pullat voi myös voidella vedellä tai maidolla. Joten siinä perinteinen vaihtoehto jälkiruuaksi. Ylimääräiset voi lahjoittaa eteenpäin, pakastaa tai tehdä köyhiä ritareita. Niitä varten leikkaa pulla kahtia kuten sämpylä, liota maidossa, paista voissa, ja tarjoile herkullisten päällisten kanssa. Hillo ja kermavaahto/vaniljajäätelö ovat tietenkin perinteisiä kumppaneita, mutta banaani & sokeri tai banaani & mantelimassa toimivat myös. Banaanin siivutan päälle. Mantelimassan kanssa tarjottuna siitä tuli loppujen lopuksi aika vähän makea jälkiruoka, mutta sopi iltapalaksi hyvin. Sokeria tms. olisi siis voinut lisätä ilman vaaraa äkkimakeudesta. Jussille heitin koristeeksi nonparelleja.

EDIT: Myllyn parhaan munaton pannariohje

Parhaat pastat

Digiskräppileiskan näet oikeassa koossaan täältä! Olen viime vuoden aikana kehitellyt muutaman helpon ja nopean pastareseptin. Niissä on käytetty rajallisesti aineita ja ne ovat helposti muunneltavissa, lisäksi jokainen taitaa olla lähes tai täysin lisäaineeton. Ainakin omien allergioitteni puitteissa näistä saa herkkua arkeen.

Kaikissa pastoissa luonnollisesti on mukana jonkinlainen makaroni. Ei ole suuresti väliä, millaista käyttää. Alkujaan suosimme kerällä olevia nauhapastoja, koska niitä on helppo keittää oikea määrä. Sitten vaihdoimme putkipastaan syötävyyden vuoksi. Etenkin tomaattikastiketta roiskuu helposti, ja on mukavampi lusikoida ruoka suuhun. Ei ehkä niin hienostunutta, mutta arkisen toimivaa.

Nämä ovat mutkattomia arkiruokia, joita voi nauttia vaikka sohvalla istuen, katsellessa Downton Abbeyta, Game of Thronesia, tai jotain muuta laatusarjaa. Nautinnon kruunaa erityisinä iltoina viini - punainen tai valkoinen. Jälkiruokana vaikkapa banaaninsiivuja siirapin kanssa, sekä pieni kupillinen espressoa.

Jokaisessa pastassa, kermaista kanapastaa lukuun ottamatta, toistuvat perusmausteet: ruokaöljy (meillä käytössä auringonkukkaöljy, HUOM! rypsiöljyä on nyt kokeiltu, siitä emme kumpikaan pitäneet), suola, mustapippuri, valkosipuli. Valkosipulin voi toki jättää pois, jos se ei sovi. Etenkin kermainen kanapasta maistuu hyvin ilman valkosipulia. Moniin tulee tuoretta basilikaa, mutta se ei ole välttämätön. Päälle meillä tykätään laittaa parmesaaniraastetta, joka itsessään toimii mausteen tapaan. Joissain parmesaaneissa on lisätty maitoproteiinia, joissain ei, muista katsoa tuoteseloste.

Toimivat yhdistelmät, joita olemme kokeilleet:

Kermainen kanapasta (kuvassa etualalla): lorauta kattilaan öljyä. Lisää maustamattomasta kanan- tai kalkkunanfileestä leikatut suikaleet. Paista suikaleet kypsiksi. Lisää valkosipuli, jos haluat sitä käyttää. Lisää 2 dl (normaali purkki) kermaa. Lisää 1 purkillinen tai pakkaus fetakuutioita ("salaattijuusto" on käypäinen). Kiehauta. Sekoita pastan kanssa ja tarjoile. Lisää päälle parmesaaniraastetta.

Tomaattia ja simpukkaa (kuvassa taka-alalla): lohko pestyt tomaatit uunivuokaan. Lisää reilulla kädellä öljyä, suolaa ja mustapippuria. Valkosipulia maun mukaan. Heitä sekaan kaksi purkkia säilykesimpukoita, joista (purkeista) on vedet valutettu pois. Paista 200 asteessa suunnilleen sen aikaa, että pasta ehtii kattilassa kiehua kypsäksi. Mitä lyhyempi paisto, sitä enemmän suutuntumaa tomaateista. Mitä pidempi paisto, sen enemmän kastiketta lopputuloksesta tulee. Molemmat käyvät. Kaada pastan sekaan ja varo, sillä uunivuoan sisältö on öljyn takia erittäin kuumaa. Lisää halutessasi pieneksi revittyjä tuorebasilikan lehtiä ja sekoita. Annostele lautasille. Voit myös koristella annoksen basilikanlehdillä, kuten kuvassa.

Tomaattia ja fetaa: lohko tomaatit uunivuokaan, jne. mutta älä lisää fetakuutioita vielä tässä vaiheessa. Simpukoita tähän versioon ei tule. Lisää fetakuutiot (1 purkki tai pakkaus) vasta, kun olet yhdistänyt tomaatit pastan kanssa.

Jauhelihaa ja simpukoita: kypsennä jauheliha (yksi tavallinen paketti) paistinpannulla. Lisää valkosipuli ja kaksi purkkia säilykesimpukoita (vedet poistettuna), suolaa sekä mustapippuria. Kypsennä vielä hetki, että simpukat lämpenevät. Lopuksi sekoita (halutessasi, tosin tässä versiossa basilika antaa erityisen kivan säväyksen) mukaan pieneksi revittyjä tuorebasilikan lehtiä, mutta älä anna niiden paistua kuin aivan pikkuruisen hetken. Lorauta pastan sekaan öljyä ja viimeiseksi yhdistä siihen paistinpannun sisältö. Lisää annosten päälle parmesaaniraastetta.

Jauhelihaa ja fetaa: kypsennä jauheliha jne. mutta älä lisää fetaa vielä tässä vaiheessa. Tähän pastaan ei tule basilikaa! Eikä tietenkään simpukoita. Lorauta pastan sekaan öljyä, yhdistä jauhelihan kanssa ja lisää fetakuutiot (1 purkki tai pakkaus). Parmesaaniraaste on ok, muttei välttämätön.

Helppo kanafeta: paista maustamattomia kanankoipia (3 kpl) uunissa pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori koivista nahka pois ja erottele lihat suuhun sopiviksi kappaleiksi. Sekoita pastan kanssa kananpalat, öljyä, suolaa, mustapippuria, valkosipulia, ja 1 purkki tai pakkaus fetakuutioita. Tämä pasta on erinomainen ilman parmesaaniraastetta (emme käytä sitä tähän). Tähän ei tule myöskään basilikaa.

Helppo kanapasta: sama kuin edellinen, mutta ilman fetaa. Ei parmesaania eikä basilikaa. Saattaa vaatia valkosipulin toimiakseen! Meillä mennyt 3 isoa kynttä. Viinisuositus tämän kanssa on hyvin täyteläinen shiraz/syrah punaviini, mutta pelkkä vesikin on hyvää.;)

Digiskräppimateriaaleista kiitokset: Junosplace, Raspberry Road Designs.

Omatekoiset bebet

Digiskräppisivun näet oikeassa koossaan tästä. Eräänä kauniina kesäpäivänä vuoden 2009 puolella törmäsin Sillä sipuli -blogin reseptiin sinisistä bebeistä. Ohjetta piti tietysti kokeilla, mutta hieman muuteltuna. Pohjat syntyivät silikonisissa leivosmuoteissa murotaikinasta. Täytteeseen tuli meillä kuohukermaa, appelsiinin makuista tuorejuustoa (makuja voi vaihdella), sokeria ja vaniliinisokeria. Päällys tehtiin pelkästä sitruunamehusta ja tomusokerista. Koristeeksi ripoteltiin nonparelleja, jotka eivät tietenkään ole välttämättömiä. Maistuivat ihan aidoilta.:)

Digiskräppisivun osasista kiitokset: Shabby Princess, Binty Designs, CraftCrave ja NBK.

Kakku ilman mitään

30-vuotissynttärit on meillä molemmilla jo hyvän matkaa takana päin. Oma kakkuni saa kuitenkin aloittaa "allergiareseptien" toteutussarjani. Koska perheessäni on monenlaisia ruokarajoituksia ja itselläni on parin menneen kuukauden aikana ilmennyt erilaisia uusia ruoka-allergioita, reseptien muokkaaminen on käynyt välttämättömäksi.

Sokerikakkupohjasta saa gluteenittoman/vehnättömän korvaamalla vehnäjauhot perunajauhoilla. Ne kannattaa siivilöidä taikinaan, ettei valmiiseen tuotokseen tule jauhomöykkyjä. Kakku nousee lähes yhtä hyvin kuin vehnäkakku ja maistuu kutakuinkin samalta. Sokerin voi puolestaan korvata mainiosti hedelmäsokerilla. Hedelmäsokerikakku kohoaa selvästi huonommin, mutta maku on silti hyvä.

Synttärikakun (laktoositon) kerma on sekoitettu (laktoosittomaan) rahkaan, josta se saa jämäkkyyttä. Pohja on kostutettu sokerittomalla mehulla. Täytteenä muistaakseni on vauvojen hedelmäsoseita. Kuten kuvasta näkyy, gluteeniton, sokeriton ja laktoositon kakku ei eroa juurikaan tavallisesta. Vieraille jätettiin tarkoituksella kertomatta, että tämä on nyt sellainen "kakku ilman mitään". Syönnin jälkeen kyselin maistuiko - kovasti kaikki kehuivat, että hyvää oli. Varmemmaksi vakuudeksi kakku oli syöty lähes kokonaan. Paljastin suuren salaisuuden ja joku tunnustikin, että hänellä olisi ollut ennakkoluuloja, mikäli olisi tiennyt asiasta etukäteen.

Ruokarajoitteisille soveltuva kakku on helppo tehdä ja maistuu kaikille. Jos ei jaksa värkätä täytekakkua, kuivakakku syntyy samoilla ohjeilla - enemmän makua saa lisäämällä taikinaan voisulaa ja n. ruokalusikallisen konjakkia. Myös murokakkutaikinassa vastaavat korvaavuudet onnistuvat. Ja murokakkutaikinasta voi tehdä vaikkapa muffinsseja. Mutta niistä myöhemmin lisää.

Ps. Tässä on hieman huijattu, koska oikeasti ilman mitään -kakkua tarjottiin Jussin synttäreillä jokunen vuosi aiemmin. Siitä ei ole kuvaa, joten oma kakkuni on tässä mallina. Suurin ero on, että Jussin kakun päällä oli ananasta kun tuossa omassani komeilee vaahtosieniä.